HELSINGIN YLIOPISTON HENKILÖKUNTAYHDISTYS HYHY -
Personalföreningen vid Helsingfors universitet HYHY r.y.

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston henkilökuntayhdistys HYHY - Personalföreningen vid Helsingfors universitet HYHY ry. ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistys on ammattiliitto Pron jäsen ja sen toiminta-alue on koko maa. Ammattiliitto Pro ry:tä nimitetään näissä säännöissä liitoksi ja jäsenyhdistystä yhdistykseksi. Yhdistys sitoutuu noudattamaan liiton sääntöjä ja liiton edustajiston sekä sen hallituksen tekemiä päätöksiä.   

2. Tarkoitus ja toiminta

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yliopistojen ja tutkimusalan, erityisesti Helsingin yliopiston ja sen yhteydessä toimivan henkilöstön ammattijärjestönä. Yhdistyksen tehtävänä on valvoa jäsenistön etuja sekä kehittää työoloja, palkkausta ja muita työehtoja sekä edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja vahvistaa jäsenistön työmarkkina-asemaa.

Yhdistys edistää korkeaa järjestäytymisastetta työpaikoilla ja työskentelee jäsentensä keskinäisen yhteenkuuluvuuden kasvattamiseksi ja lujittamiseksi liitossa ja yhdistyksessä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

- avustaa ja tukee henkilöstön edustajien valintaa ja toimintaa työpaikoilla

- avustaa ja tukee liiton alueellista ja työpaikkatoimintaa

- avustaa ja tukee yksittäisiä jäseniä heidän etujensa ja oikeuksiensa turvaamiseksi työelämään jatyösuhteisiin liittyvissä asioissa

- avustaa ja tukee liiton työ- ja virkaehto- ym. neuvottelutoimintaa liiton sääntöjen 20 §:n pohjalta

- järjestää edunvalvontaa tukevaa koulutusta ja tiedotusta sekä neuvontatilaisuuksia

- voi järjestää jäsenkunnan aktivoimiseen suunnattua vapaa-ajantoimintaa

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä toimeenpanna asianomaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä.

3. Yhdistyksen kieli

Yhdistyksen kielenä on suomi.

4. Yhdistyksen puolueettomuus

Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton.

5.Jäsenet

Yhdistyksen jäseniksi voidaan hyväksyä yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa ja tutkimusalalla työskentelevät, erityisesti Helsingin yliopistossa ja sen yhteydessä työskentelevät henkilöt, jotka hyväksyvät yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt.

Hyväksymisestä päättää yhdistyksen hallitus.

Henkilön liittyessä jäseneksi jäsenyhdistykseen hänen on liityttävä samalla myös liiton henkilöjäseneksi ja toimitettava liitolle pyydetyt jäsensuhteeseen liittyvät ja liiton jäsenmaksun sekä oman jäsenmaksun perintää varten tarvittavat tiedot sekä niissä tapahtuneet muutokset.

Kun jäsen jää pysyvästi eläkkeelle, jäsenen tulee erota yhdistyksestä ja halutessaan hän voi siirtyä liiton rajoitetuin jäsenoikeuksin toimivaan senioriyhdistykseen. Tämä määräys ei koske niitä yhdistyksen eläkeläisjäseniä, jotka ovat kuuluneet yhdistykseen ennen tämän säännön voimaanastumista. 

Yhdistyksen hallitus voi esittää vuosikokoukselle yhdistyksen jäsenen kutsumista kunniajäseneksi. Kunniajäseneksi hyväksymisestä päättää yhdistyksen kokous. 

6. Jäsenyydestä eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen laiminlyö liiton edustajiston vahvistaman tai yhdistyksen oman jäsenmaksun suorittamisen yli kolmen kalenterikuukauden ajalta tai muuten jättää täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Eronnut tai erotettu jäsen menettää samalla kaikki oikeutensa yhdistyksessä.

7. Jäsenmaksut

Yhdistyksen jäsen on velvollinen suorittamaan liiton edustajiston syyskokouksen vuosittain päättämän jäsenmaksun, joka määräytyy ennakkoperinnän alaisesta palkkatulosta liiton hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Jäseniltä voidaan periä liiton edustajiston erityisestä syystä määräämä ylimääräinen jäsenmaksu, joka saa kuitenkin olla enintään kolmen kuukauden jäsenmaksua vastaava määrä.

Yhdistyksen syyskokous voi hallituksen esityksestä määrätä jäseniltä perittäväksi yhdistyksen oman jäsenmaksun, jonka yhdistys itse perii.

8. Yhdistyksen luottamushenkilöt

Hallituksen puheenjohtajaksi ja hallituksen jäseneksi sekä hallituksen asettamien toimielinten jäseneksi voidaan valita ja näissä tehtävissä voi toimia vain työelämässä tai työmarkkinoiden käytettävissä oleva yhdistyksen jäsen.

9. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja 4-10 muuta jäsentä, sekä tarvittaessa enintään 10 yleisvarajäsentä.

Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi (2) vuotta.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Syyskokouksessa valitun uuden hallituksen tulee pitää järjestäytymiskokous viimeistään seuraavan vuoden tammikuun aikana ja ilmoittaa yhdistyksen toimihenkilöiden tiedot liiton toimistoon.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallitus voi nimetä avukseen tarvittavia toimielimiä, joiden tehtävät määrittelee hallitus. Hallituksen tehtävänä on

1. johtaa ja edustaa yhdistystä näiden sääntöjen, yhdistyksen kokousten ja liiton päätöstenmukaisesti

2. kutsua koolle yhdistyksen kokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat sekä huolehtiayhdistyksen kokousten päätösten toteutumisesta

3. avustaa ja tukea liiton neuvottelutoimintaa sekä työ- ja virkaehtosopimuksen niin mahdollistaessa valvoa ja hoitaa sopimus- ja neuvottelutoimintaa liiton sääntöjen 20 §:n pohjalta

4. hoitaa yhdistyksen varoja ja muuta omaisuutta, tehdä syyskokoukselle esitys vuosittaisesta toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä huolehtia kirjanpidosta ja tilinpäätöksen valmistumisesta

5. laatia tarvittaessa perusteltu esitys perittävästä yhdistyksen omasta jäsenmaksusta ja sen perimistavasta

6. hyväksyä ja erottaa jäsenet ja pitää jäsenistä liiton antamien ohjeiden mukaista luetteloa

7. pitää jatkuvaa yhteyttä työpaikkojen luottamustoimiin valittuihin yhdistyksen jäseniin

8. edistää yhdistyksen ja liiton tavoitteiden toteutumista ja niiden tunnetuksi tekemistä

9. Esittää yhdistyksen kokoukselle kunniajäseneksi kutsumista.

10. hoitaa muut yhdistystä koskevat asiat.

Hallitus päättää yhdistyksen omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä.

10. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, taloudenhoitaja tai hallituksen siihen määräämät henkilöt, kaksi yhdessä.

11. Tilikausi ja toiminnantarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta.

Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.

12. Yhdistyksen kokoontuminen

Yhdistyksen sääntömääräisiä kokouksia ovat vuosittain pidettävät kevätkokous, joka pidetään helmi-maaliskuussa ja syyskokous, joka pidetään loka-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kevät- tai syyskokous koolle vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja ylimääräinen kokous vähintään kaksi (2) päivää ennen kokousta yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä, liiton järjestölehdessä tai kotisivuilla tahi sähköpostitse tai kirjeellä.

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

Liiton hallituksen jäsenillä ja henkilökuntaan kuuluvilla on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen kokouksissa ja tilaisuuksissa.

13. Yhdistyksen varsinaiset kokoukset

Yhdistyksen kevätkokouksessa (helmi-maaliskuun aikana) käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus

2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto

6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muillevastuuvelvollisille

7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Yhdistyksen syyskokouksessa (loka-joulukuun aikana) käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus

2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksiääntenlaskijaa

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. vahvistetaan yhdistyksen toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavalle kalenterivuodelle

6. valitaan hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi

7. päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä huomioiden 9 §:n määräykset ja valitaan hallituksen muut jäsenet erovuoroisten tilalle joka toinen vuosi. Hallitusta valittaessa tulee ottaa huomioon alueellinen edustavuus ja yhdistyksenjäsenistön sukupuolijakauma ja rakenne

8. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa tarkastamaan alkavan vuoden tilejä ja toimintaa

9. päätetään yhdistyksen mahdollisen oman jäsenmaksun suuruus ja sen perintätapa

10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen sääntömääräisen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

Yhdistyksen kokouksessa voidaan päättää kunniajäseneksi kutsumisesta.

Ennen liiton edustajistovaalia pidettävässä yhdistyksen kokouksessa valitaan yhdistyksen ehdokkaat edustajistovaaliin edellä yhdistyksen syyskokouksen asialistan kohdassa 7. mainittujen periaatteiden mukaisesti.

14. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa varat siirretään liitolle käytettäväksi ammattiyhdistystoimintaa edistäviin tarkoituksiin.

15. Saavutetut jäsenoikeudet

Aikaisempien sääntöjen mukaan saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.