Tiedote
4.2.2015

Korkeakoulusektoria ei voi kehittää kestävällä tavalla ilman, että sisällöt otetaan kehitystyön lähtökohdaksi. Kiirehtiminen säästöjen hakemisessa voi tuottaa merkittävää vahinkoa sekä tieteelle että elinkeinoelämälle, varoittaa Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL:n puheenjohtaja Satu Henttonen.

Keskustelu duaalimallista ja yliopistojen rakenteellisesta kehittämisestä on saanut uutta tuulta viime päivinä Helsingin Sanomien uutisoitua opetus­- ja viestintäministeri Krista Kiurun myönteisistä näkemyksistä duaalimallin purkamista kohtaan. Keskustelun taustalla on viime marraskuussa julkaistu Tiede- ja innovaationeuvoston raportti Uudistava Suomi: tutkimus- ja innovaatiopolitiikan suunta 2015–2020, jossa esitetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdistämistä. Nykyisen järjestelmän purkaminen vähentäisi raportin mukaan korkeakoulutuksen hajanaisuutta ja päällekkäisyyttä sekä tehostaisi korkeakoulujen voimavarojen käyttöä. Lisäksi raportissa ehdotetaan muun muassa kokonaisista koulutus- ja tutkimusaloista luopumista sekä lukukausimaksujen käyttöönottamista yliopistojen rahoituspohjan turvaamiseksi.

Korkeakoulusektorin kehittäminen ensisijaisesti uusia säästökohteita hakemalla ei ole kuitenkaan kestävä ratkaisu vaan voi pahimmillaan johtaa kurjistumiseen.

- Raportin ehdottamissa toimenpiteissä on kyse leikkauksista, jotka yhdessä toteuttaisivat Suomen historian suurimman eri tutkimus- ja koulutusaloihin kohdistuvan alasajon. Osansa siitä saisivat jo entuudestaan supistustoimien kohteeksi joutunut yliopistohenkilöstö, jonka määrää vähennettäisiin entisestään sekä taloudellisesti epävarmassa asemassa olevat opiskelijat, joille esitetään jälleen kerran lukukausimaksuja.

Raportissa todetaan, että Suomen kaltainen maa ei voi koskaan kilpailla alhaisella työn hinnalla ja kustannuksilla. Näin ollen Suomen menestyminen edellyttää, että meillä on oltava tietoa ja taitoa, jota muilla ei ole – eli panostuksia koulutukseen, yliopistoihin, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Henttosen mukaan raportissa esitetyt keinot kuitenkin sotivat tätä vastaan.

- Nykyinen duaalimalli mahdollistaa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen keskittymisen omiin vahvuusalueisiinsa ja tehtäväkenttiinsä. Yliopistojen tehtävänä on tuottaa globaalilla mittakaavalla laadukasta tutkimusta ja opetusta, joka vastaa niin yhteiskuntaamme kuin koko planeettaamme koskeviin haasteisiin. Soveltavaan tutkimukseen ja alueellisten elinkeinorakenteiden kehittämiseen keskittynyt ammattikorkeakouluverkko on puolestaan tehokkain tapa huolehtia alueellisen tasa-arvon toteutumisesta. Tämän mallin purkaminen ei palvelisi sen kummemmin tutkimuksen kuin elinkeinoelämän tarpeita, kuten esimerkiksi Tieteentekijöiden liitto yhdessä eräidenmuiden liittojen kanssa on todennut.

Nykyinen malli ei myöskään estä yhteistyön lisäämistä korkeakoulusektorin sisällä ja yliopistoissa tehdäänkin jo nyt runsaasti oma-aloitteista yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa. YHL kannattaa yhteistyötä ja korostaa, että parhaimmat tulokset saavutetaan kiinnittämällä huomio rakenteiden sijasta uudistusten sisältöön.

- Korkeakoulujen rakenteellisessa kehittämisessä tulisi edetä aidosti sisältö edellä ja kipukohdat tulisi tuoda rohkeasti julkiseen keskusteluun. Tarkastellaan ensin koulutustarvetta ja vasta sitten rakenteita, resursseja sekä muutostarpeita nykyiseen järjestelyyn nähden. Puhutaan avoimesti rahoituksesta ja, mikä tärkeintä, otetaan sekä henkilöstöryhmät että opiskelijajärjestöt mukaan keskusteluun.

Lisätietoja: Satu Henttonen, 040 524 9199.

YHL: www.yhl.fi

Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry edustaa pääasiassa yliopistojen muuta kuin opetus- ja tutkimushenkilöstöä. Liiton jäsenmäärä on noin 6000. YHL on Palkansaajajärjestö Pardian suurimpia jäsenliittoja ja sen keskusjärjestönä toimii STTK.